Kun kaikki oli vielä hyvin |
No, päivän-pari sikiöasennossa vaikerrettuani olin valmis palaamaan tähän ulottuvuuteen. Kävi nopeasti ilmeiseksi että ruostetilanne tuulilasin laipassa ei ole läheskään yhtä paha kuin takalasilla. Yläreunassa jonkin verran, mutta tällä kertaa oikeasti pintaa eikä itsepetosta. Näin ollen ainoat raakaa metallityötä vaativat paikat olivat takalasin laipassa. Sattuipa myös somasti että toveri Ilkka oli varomattomana hetkenään mennyt lupaamaan hitsaavansa minkä hyvänsä reiän kiinni mitä Prinsessasta nyt sattuu löytymään.
Eikun hommaa jalalle sitten vaan. Päivä kiinni, Rautasoinilta pala peltiä ja Motonetistä tarviketta som fan. Siinä tarvikehyllyjen välissä sitten päästiinkin taas kiinni siihen mikä Kädettömän miehen touhuissa on hienointa. Eli se tietty kierre minkä kaikki asiat saavat. Tällä kertaa se tuli viattoman puhelun muodossa, "niin onhan siellä tallilla voimavirtaa kätevästi saatavilla?". Pari puhelua myöhemmin on selvää että ei muuten ole. Aivosolut sutivat kuin Prinsessa asfaltilla. Mistä saa voimavirtaa jos sitä ei ole? Generaattorista tietysti! Seurasi villi puhelinmylly Cramon pätevän henkilökunnan ja hitsaajamestarin välillä. Success! Kampe löytyi ja tuli samalla kyydillä tallille. Huh.
Mörkö ajoi Prinsessan luolastaan |
Kolme reikää Migillä kiinni, reilut kolme tuntia. Nyt on karmi vedenpitävä ja odottamassa raakaa hiontaa ja maaliakin hiukan. Toukokuu saa taas hivuttautua vähän lähemmäksi.
Kuuden diplomin metallimies haastavissa oloissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti